JÄLJESTÄMINEN (MEJÄ)

Koiran kouluttaminen jäljestämiseen

On heti alkuun lähdettävä siitä, ettei kaikista koirista koskaan tule jäljestäjää ei edes välttävää sellaista. Koulutus kannattaa aloittaa jo melko nuorella koiralla. 4-5 kk ikäiselle pennulle voidaan jo vetää lyhyitä verijälkiä vaikkapa kotipihalle. Samalla kannattaa opettaa koiraa käymään metsässä, jolloin pentu tottuu metsän tuoksuihin ja maastoon yleensäkin.

Omistajan ja pennun yhteiset metsälenkit ovat molemmille hyvää ja antoisaa ulkoilua samalla myös pennun ohjaaja tutustuu metsän ihmeisiin. Liian tiheää verijäljen tekemistä on nuorelle pennulle syytä välttää, jottei tule kyllästymistä. Mikäli pentu suoriutuu verijäljestä hyvin, on se syy palkita, hyvästä loppuun suoritetusta työstä seuraa aina palkinto, jolloin se myöhemminkin jaksaa jäljestää jäljen aina ”saaliille”.

Kun pentu on oppinut verijäljen merkityksen, kannattaa pikkuhiljaa tehdä vaikeutuvia ja eri muotoisia ja pituisia jälkiä sekä erilaisiin maastoihin jos mahdollista. Koulutusvaiheessa ei koiraa kannata päästää kovinkaan kauas jäljestä, vaan on pyrittävä opettamaan seuraamaan jälkeä hyvin läheltä, jottei siitä tulisi ”haahuilijaa”, joka tekee omia lenkkejä tai seuraa riistapolkuja varsinaisen jäljestämisen sijaan. Kun koiralle sitten pikkuhiljaa kehittyy varmuutta lisää kannattaa sille antaa lisää toimintavapautta, jotta se myös kykenee halutessaan etsimään jäljen, jos se sen hetkellisesti kadottaa. Opettele samalla myös itse ”lukemaan” koiraasi, jolloin kykenet koiran käytöksestä huomaamaan koska se on mahdollisesti kadottanut jäljen tuoksun.

Jäljen tekeminen ja jäljestys

On ehdottoman tärkeää, että maanomistajalta kysytään lupa jäljestämisen harjoitteluun, oli kyse sitten pellolla tai metsässä tehtävästä harjoituksesta.

Koiran on oltava fyysisesti hyvässä kunnossa, jotta se pystyy suoriutumaan tehtävästä. Ravinto on tärkeässä roolissa harjoittelun aikana. Liikkuessa koira kuluttaa paljon energiaa. Ruokavalion tulisi olla energiapitoinen, koostumukseltaan monipuolinen ja sen tulisi sulaa sekä imeytyä hyvin, jotta koiralla riittää puhtia ja intoa työskentelyyn.

Aloita jäljen tekeminen merkkaamalla aloituspaikka. Riko maata rikki n. 30×30 cm alueelta. Tämä kuvastaa makuulla ollutta eläintä. Sido sieni naruun kiinni ja kastele se verellä rikotun maan yläpuolella. Sen jälkeen vedetään jälki siten, että verinen vaahtomuovin palanen tulee aina viimeisenä. Merkitse jälki kuitunauhalla. Jäljen päähän jätetään kaato ja vaahtomuovin palanen suljetaan muovipussiin.

Ensimmäisten jälkien on hyvä olla lyhyitä (alle 100 metriä) ja suoria. Jäljen pitää antaa vanhentua vähintään kaksi tuntia ennen harjoitusta. Koiran kehittyessä ja oppiessa voit nostaa jäljen pituutta, ikää ja vaikeusastetta. Maltti on valttia ja koulutuksessa tulisi edetä pienin askelin.

Jäljestettäessä koiran annetaan työskennellä rauhassa. Tärkeää on jälkiuskollisuus ja –varmuus. Ihmisen tulee luottaa koiraan. Luottamus ihmisen ja koiran välille syntyy ahkerasta harjoittelusta ja yhdessä tekemisestä. Muista kehua maalissa!

Kaaviopiirros: AVO-JÄLKI LINKKI

Kaaviopiirros: VOI-JÄLKI LINKKI

Huomioon otettavia asioita

On ehdottoman tärkeätä, että maanomistajalta kysytään lupa jäljestämisen harjoitteluun, oli kyse sitten pellolla tai metsässä tehtävästä harjoituksesta.

Koiran on oltava fyysisesti hyvässä kunnossa, jotta se pystyy suoriutumaan tehtävästä. Ravinto on tärkeässä roolissa harjoittelun aikana. Liikkuessa koira kuluttaa paljon energiaa. Ruokavalion tulisi olla energiapitoinen, koostumukseltaan monipuolinen ja sen tulisi sulaa sekä imeytyä hyvin, jotta koiralla riittää puhtia ja intoa työskentelyyn.

Noin kolme harjoitus kertaa kuukaudessa on riittävä tahti jäljestyksen harjoittamiseen. Jäljestyskoulutuksen voi aloittaa pennulle heti luovutusikäisenä muun peruskoulutuksen rinnalla.

Tärkeintä on se että yhdessä koiran kanssa harrastetaan! Isännällä/emännällä ja koiralla tulee olla hauskaa ja yhteisiä onnistumisen tunteita.

Metsästyskoirien jäljestämiskoe (MEJÄ)

Lähde kokeeseen vasta kun olet kouluttanut koiraasi. Koe ei ole paras mahdollinen koulutustapahtuma. Sinun kannattaa kysellä koiratuttaviltasi, omalta kerholtasi tai mahdollisesti kennelpiiristäsi mistä olisi saatavissa asiantuntevaa apua koiran kouluttamisessa. Useimmissa suurissa kaupungeissa sekä useimpien suurten noutaja-, mäyräkoira- tai spanieliyhdistyksissä järjestetään säännöllisesti MEJÄ-koulutusta kokeneitten harrastajien toimesta, jotka antavat hyviä vinkkejä. Muista samalla huolehtia myös omasta kyvystäsi liikkua vaikeakulkuisessakin maastossa, joten sinullakin täytyy kuten myös koirallasi olla vähintäänkin välttävä mieluummin hyvä kunto, kun osallistutte kokeisiin.

Kokeen tarkoituksena ja ensisijaisena tehtävänä on arvioida koiran kykyä haavoittuneen riistaeläimen jäljestämisessä. Kokeessa pyritään mahdollisimman tarkasti jäljittelemään haavoittuneen riistaeläimen käytöstä sekä koiravaljakon toimintaa mahdollisessa tosi tilanteessa. Kokeeseen saavat osallistua kaikki koirat. Kokeessa kilpaillaan kahdessa luokassa: AVO- sekä VOI-luokassa. VOI-luokkaan koira nousee saavutettuaan kaksi ensimmäiseen palkintoon oikeuttavaa tulosta AVO-luokassa. Osallistuessaan VOI-luokkaan, koira tarvitsee lisäksi näyttelytuloksen. Koemuodossa voidaan saavuttaa jäljestämisvalion (FI JVA) arvo sekä siinä voidaan myös koiralle saada oikeus verovapauteen jäljempänä kerrotuilla tavoilla.

Jokainen kokeeseen osallistuvat koira kilpailee omalla varta vasten sille tehdyllä jäljellä, joka kokeen alkaessa ao. koiralle arvotaan. Metsässä jälki on ”piilomerkattu” sitten ettei koiran ohjaaja periaatteessa sitä kykene havaitsemaan. Jälki päättyy nk. kaatoon, joka yleensä on hirven tai kauriin (peuran) sorkka.

Koetoiminta

MEJÄ-kokeita järjestävät useat eri rotuyhdistykset, metsästysseurat, kennelseurat tai jopa varta vasten koemuotoa varten perustetut yhdistykset. Myös eri Spanielikerhot järjestävät vuosittain useita MEJÄ-kokeita. Koiramäärä kokeisiin on useimmiten hyvin rajoitettu, joten kannattaa jo hyvissä ajoin ilmoittaa koiransa kokeeseen. Useimmiten kokeeseen pääsyä helpottaa myös osallistuminen jäljen tekemiseen, joskaan se ei saisi olla kokeeseen pääsyn ehtona. Kokeeseen hyväksytylle koiralle ilmoitetaan kirjallisesti ajo-ohje ja koeaikataulu, jota pitää noudattaa. Yleensä ei kokeen alusta myöhästynyttä koiraa enää päästetä kokeeseen. Spanielirodut kilpailevat vuosittain nk. Spanieleitten jälkimestarin arvosta. Tähän kokeeseen päästään erilaisten karsintakokeiden perusteella. Muita kilpailukokeita ovat esim. kunkin rodut ja ryhmän keskeiset mestaruuskokeet, piirimestaruuskokeet sekä piirimestareitten kesken kilpailtava kaikkien rotujen jäljestämisen Suomen mestaruus, jonka voittaja saa kantaa vuoden SM-jälkimestari-titteliä.

Copyright © 2021